Wake me up when September ends

Phiuh...
Sain vihdoin aikaseksi (taas) avata tämän sivuston. Ei ole kuumeisena huvittanut pahemmin kirjoittaa.
Syyskuun kipeänäolo putki jatkuu edelleen. Vuodesta toiseen @__@

"Summer has come and passed

The innocent can never last

wake me up when September ends"

Torstaina piti herätä aikaseen ja pyöräillä koululle. Lukion tutustumisretki = 56 km pyöräilyä 6-8 hengen ryhmissä. Luojan kiitos pääsin sentään sellaisten kanssa samaan ryhmään, joiden kanssa tulen toimeen.
Takapuoli puutui jo ensimmäisen 10 kilometrin aikana, ja loput olikin tuskaiset tuulen takia, joka aiheutti mukavan kurkkukivun ja poskionteloiden kipeytymisen, Mihashi kiittää ;__;
Perillä Papinniemessä sain kuulla ettei minun tarvitsekkaan nukkua hyisessä teltassa vaan kaveri järkkäsi mökkipaikat :3
Heitettiin tavarat mökkeihin, touhuiltiin omia ja illemmasta oli ryhmäytysrastit, joissa kaikki lukiolaiset jaettiin joukkueisiin. Tehtiin hauskoja tehtäviä, paras (ei se pokemon) oli kuitenkin se kun oli rasti, jossa piti työntää venettä veteen, ja koittaa selvitä tietty matka ilman airoja. Lensin turvalleni järveen ja uitin sitten sen veneen koko vaadittavan matkan. Kuutamotanssien jälkeen päästiin nukkumaan.
Perjantaina oli kiva herätä kurkku kipeänä ja ääni käheänä. Luojalle kiitos, etten joutunut enää pyöräilemään 20-30km Tomin mummolaan, vaan kaverin vanhemmat tarjosivat kyydin. Sieltä sitten kotiin jo täydessä 38,3 asteen kuumeessa. Pärpär.

"Do you know what's worth fighting for?

When it's not worth dying for?

Does it take your breath away and you feel yourself suffocating?"

Nyt olen vain lähinnä koneella istunut ja pelaillut. Koittanut parantua. Mitä ilmeisemmin saan vielä huomisen olla kotona. (kuin hauskaa jäädä jälkeen pitkänmatikan tunneilla...)
Mutustan mynthoneja, juon kaakaota, ja elän pelkillä pirkka hodareilla. Vatsani huutaa tuskasta.

Tänään sato vettä. Koko päivän. Kesää rakastavana en toivois lämmön koskaan loppuvan ;____;
Iskee kaamosmasennus, tulee ikävä kavereita ja stressitasonousee. Tuntuu että pilaan jokasen asian ja jokasen ihmisen mielentilan.

"Here comes the rain again

falling from the stars

drenched in my pain again

becoming who we are."

Onneksi on ihmisiä jotka jaksaa piristää. Toivottavasti tää flunssa ees ottais ja lähtis, ennenkun möksähdän tämänkin takia. Ei ole kiva, kun ei voi kukaan tulla kyläilemään, ilman sitä riskiä, että tää vielä tarttuu. Tahdon Sinut tänne. Rakastan Sinua.

"I like your smileI like your vibeI like your styleBut that's not why I love you."
"I'm not sure you knowThat the reason I love you."
"Is you being you, just youYeah, the reason I love youIs all that we've been throughAnd that's why I love you."


Mihashi kiittää ja kumartaa.
ps.  villit nuoruusvuodet: